Rentoutuminen, sitä lähdin matkaltani hakemaan ja sen olen myös saavuttanut. En ole stressannut töistä enkä mistään muustakaan. Tai no nyt vähän narraan, olen stressannut siitä, että ehdinkö ruskettumaan tyyliin lainkaan ja teenkö oikean päätöksen sen suhteen, että minkä meikkipaletin aion Sephoralta huomenna kotiuttaa. Turhamaista, kyllä, mutta kun vuodesta ne 49 viikkoa on naimisissa yrityksensä kanssa niin suon itselleni mieluusti muutamaksi viikoksi tällaiset hömppäongelmat.
Meri on itselleni yksi isoimmista rakkauksista. Meren äärellä ajatukset selkenevät ja mieli tuntuu kevyemmältä. Olo on rentoutuneempi kun kuulen meren, mutta jo sen näkeminen helpottaa. Vaikka kotimme ikkunastakin näkyy meri, niin ei se kuitenkaan ole onnistunut pelastamaan minua stressiltä, mutta tähän aiheeseen palaan toisen kerran, kuten jo monesti olen luvannutkin. Näin henkilökohtaiseen aiheeseen tarttuminen on vaan jotenkin niin pirun haastavaa, mutta haluan sen tehdä, siitä olen varma.
Istun nyt hotellimme parvekkeella, on pimeää, enkä pysty näkemään rantaan, mutta kuulen aallot ja meren kohinan. En malttaisi mennä nukkumaan lainkaan, haluaisin vain kuunnella tuota ääntä. Olemme tällä viikolla kolmena päivänä olleet ihailemassa aaltoja rannalla ja samalla on aika kivasti areakin tarttunut. Mähän olen valkoinen kuin lakana, että mitään megaruskeaa musta ei tule koskaan, mutta rusketun sentään jonkun verran.
Aamulla lähdemme bussilla kohti Cabana Maren ihanaa rantaa - aion köllötellä rannan jättimäisillä valkoisilla pedeillä kirjaa lukien ja aresta nauttien. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä lennämme sitten takaisin kotia, mutta siihen asti aion olla niin lomalla.♥
Rentouttavaa pian alkavaa viikonloppua kaikille! ♥
No comments:
Post a Comment