Heräsin tänään suht ajoissa, vaikka olikin lauantai. Silmät eivät tuntuneet aukeavan millään, eikä päiväkään ensin näyttänyt valkenevan lainkaan. Avasin kännystä facen sovelluksen ja ensimmäisenä näin jonkun jakaneen siellä linkin Pariisin tapahtumista. Sitten olinkin hereillä, ihan liiankin, ahdisti ihan älyttömästä - miksi tällaista tapahtuu? Ja ehkä eniten mietin sitä, että miten jotkut ihmiset voi olla niin sekaisin, että tekevät jotain näin kamalaa. Toisaalta mietin myös sitä, että voiko terroristia edes kutsua ihmiseksi?
Mutta koska nämä on niin suuria asioita, asioita joihin tällaisella pienellä ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa, niin en kirjoita tästä aiheesta sen enempää. Olen jotenkin vaan niin pettynyt, että maailma on näin turvaton ja paha paikka. Tai ehkä enemmänkin surullinen.
Tämä lauantai oli omistettu Erikalle ja kirppikselle. Ja sille perinteiselle aivottomalle hömpälle, jota täällä blogissani minun on tapana teille tarjota, on nyt omistettu tämä loppu postaus. Treffasimme Erikan kanssa Cecilissä ysin aikaan ja aloitimme operaatio hinnoittelun. Radiokirppis aukesi kympiltä ja suuntasimme sinne heti silloin tavaroita viemään. Kirppiksellä oli heti aamusta älytön kuhina. Lauantai osoittatui mitä mainioimmaksi kirppiksen aloituspäiväksi.
Sitten seurasi se paras osio kun suuntasimme aamiaiselle Kuiron kahvilaan, jonka Erika muuten luuli snäpissään olevan Guiro. Kuiro on ihan lemppari kahvilani Salossa ja siellä tuntui olevan puolet Salosta meidän seurana. Olen niin rakastunut Zarasta bongaamaani teddy bear -pipoon, etten malttaisi mennä mihinkään ilman sitä. Aina kun sen pipon laittaa päähän niin tulee jotenkin todella hyvälle mielelle. Asukuvia sen kanssa en olekaan vielä ehtinyt julkaisemaan. Kuirolla nappasimme nopeasti pari kuvaa se päässäni ja ne kuvat löytyy tästä postauksesta. Sanoisin, että toi pipo nuorentaa about kymmenen vuotta, niin lapselta jotenkin se päässäni näytän.
Lohipatonkien jälkeen jaksoi taas jatkaa hinnoittelua, tehdä pöhköjä snäppejä ja hinnoitella vielä vähän lisää. Meikä muuten löytyy snäpistä nimimerkillä reetta_e. Suuntasimme vielä uusiksi kirppikselle ja ihmettelimme, että missä ne kaikki tavarat on. Vaatteita oli muutamassa tunnissa mennyt kaupaksi aikamoinen läjä. Ihan huippua, nyt voi täydellä innolla jatkaa kaappien siivoilua ja kirppispöydän täyttämistä. Eli Salon Radiokirppis ja pöytä nro 57, sieltä löytyy meidän kirppisjutut - saa käydä tyhjentämässä.
Ja muuten, tänään oli hetkellisesti niin valoisaakin, että saatiin Erikan kanssa asukuvatkin päivän päätteeksi otettua. En tiedä tuleeko juuri ne kuvat tai jotkut toiset postausvuoroon huomenna, mutta asukuvien merkeissä palailen huomenna, se on varma.
SEURAA BLOGIANI: BLOGLOVIN | FACEBOOK | INSTAGRAM
Mutta koska nämä on niin suuria asioita, asioita joihin tällaisella pienellä ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa, niin en kirjoita tästä aiheesta sen enempää. Olen jotenkin vaan niin pettynyt, että maailma on näin turvaton ja paha paikka. Tai ehkä enemmänkin surullinen.
Tämä lauantai oli omistettu Erikalle ja kirppikselle. Ja sille perinteiselle aivottomalle hömpälle, jota täällä blogissani minun on tapana teille tarjota, on nyt omistettu tämä loppu postaus. Treffasimme Erikan kanssa Cecilissä ysin aikaan ja aloitimme operaatio hinnoittelun. Radiokirppis aukesi kympiltä ja suuntasimme sinne heti silloin tavaroita viemään. Kirppiksellä oli heti aamusta älytön kuhina. Lauantai osoittatui mitä mainioimmaksi kirppiksen aloituspäiväksi.
Sitten seurasi se paras osio kun suuntasimme aamiaiselle Kuiron kahvilaan, jonka Erika muuten luuli snäpissään olevan Guiro. Kuiro on ihan lemppari kahvilani Salossa ja siellä tuntui olevan puolet Salosta meidän seurana. Olen niin rakastunut Zarasta bongaamaani teddy bear -pipoon, etten malttaisi mennä mihinkään ilman sitä. Aina kun sen pipon laittaa päähän niin tulee jotenkin todella hyvälle mielelle. Asukuvia sen kanssa en olekaan vielä ehtinyt julkaisemaan. Kuirolla nappasimme nopeasti pari kuvaa se päässäni ja ne kuvat löytyy tästä postauksesta. Sanoisin, että toi pipo nuorentaa about kymmenen vuotta, niin lapselta jotenkin se päässäni näytän.
Lohipatonkien jälkeen jaksoi taas jatkaa hinnoittelua, tehdä pöhköjä snäppejä ja hinnoitella vielä vähän lisää. Meikä muuten löytyy snäpistä nimimerkillä reetta_e. Suuntasimme vielä uusiksi kirppikselle ja ihmettelimme, että missä ne kaikki tavarat on. Vaatteita oli muutamassa tunnissa mennyt kaupaksi aikamoinen läjä. Ihan huippua, nyt voi täydellä innolla jatkaa kaappien siivoilua ja kirppispöydän täyttämistä. Eli Salon Radiokirppis ja pöytä nro 57, sieltä löytyy meidän kirppisjutut - saa käydä tyhjentämässä.
Ja muuten, tänään oli hetkellisesti niin valoisaakin, että saatiin Erikan kanssa asukuvatkin päivän päätteeksi otettua. En tiedä tuleeko juuri ne kuvat tai jotkut toiset postausvuoroon huomenna, mutta asukuvien merkeissä palailen huomenna, se on varma.
Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! ♥
No comments:
Post a Comment