Olen ehdottomasti jouluihminen. Rakastan joulua ja siksi alan intoilemaan siitä viimeistään marraskuun alussa, usein jo lokakuun lopulla. Ainut mistä en tykkää on joulukorttien lähettäminen, teen sen toki silti, mutta siitä touhusta en nauti mitenkään. En tiedä, että mistä se fiilis on saanut alkunsa, mutta jotenkin ne kortit vaan ei ole se mun juttu.
Tänä viikonloppuna on ilmassa ollut joulun tuntua taas asteen enemmän. Glögiä ollaan toki juotu jo syyskuusta asti, mutta eilen herkuteltiin glögin kanssa ensimmäiset joulutortut. Eilen oli ihan järkyttävä tuuli ja sen huminaa kuunnellessa oli ihana istua sohvalla glögimukin kanssa ja fiilistellä kynttilöitä.
Tänään vasta vauhtiin pääsinkin kun töiden jälkeen suuntasin Tomin, äidin ja ystäväni kanssa jouluiselle Hyvän mielen torille täällä Salossa. Siellä käynti on niin perinne ja siksi ihan parasta. Käytiin syömässä riisipuuroa rusinasopalla.♥ Tää vaati oman sydämen, koska missään muualla en ole ikinä syönyt noin hyvää riisipuuroa kun kerran vuodessa syön tuolla torilla. Glögi ja joulutorttu tuli ostettua toisesta kojusta ja sitten olinkin jo niin täynnä, että makkaraa en enää jaksanut syödä. Yleensä olen jaksanut, mutta musta tuntuu, että puuroa oli tänä vuonna isompi annos kuin ennen - tätä voinkin nyt pohtia ensi vuoden Hyvän mielen toriin asti.
Sitten bongasin yhdestä kojusta niin kauniin havukranssin, että ei mitään järkeä. Kun se Tomistakin oli hieno niin tein siitä kaupat ja heti kotiin tultuamme laitoin sen oveen. Siinä ollut vanha kranssin tynkä olikin jo parhaat päivänsä nähnyt. Tajusin tämän konkreettisesti siinä kohtaa kun olin vaihdon suorittanut. Ja selvennykseksi mainittakoon, että meidän ovessa ei sentään ollut viime jouluinen havukranssi vaan ihan sellainen ajaton harmaa kranssi.
Niin ja tänään kaivoin Cecilissä kuusen esiin ja alkuviikon aikana olisi tarkoitus saada se koristeltua + muutkin joulujutut liikkeessä esille. Sen jälkeen aloitan joulun laiton kotona. Vain kaksi yötä joulukuuhun, ihan parasta.
SEURAA BLOGIANI: BLOGLOVIN | FACEBOOK | INSTAGRAM
Tänä viikonloppuna on ilmassa ollut joulun tuntua taas asteen enemmän. Glögiä ollaan toki juotu jo syyskuusta asti, mutta eilen herkuteltiin glögin kanssa ensimmäiset joulutortut. Eilen oli ihan järkyttävä tuuli ja sen huminaa kuunnellessa oli ihana istua sohvalla glögimukin kanssa ja fiilistellä kynttilöitä.
Tänään vasta vauhtiin pääsinkin kun töiden jälkeen suuntasin Tomin, äidin ja ystäväni kanssa jouluiselle Hyvän mielen torille täällä Salossa. Siellä käynti on niin perinne ja siksi ihan parasta. Käytiin syömässä riisipuuroa rusinasopalla.♥ Tää vaati oman sydämen, koska missään muualla en ole ikinä syönyt noin hyvää riisipuuroa kun kerran vuodessa syön tuolla torilla. Glögi ja joulutorttu tuli ostettua toisesta kojusta ja sitten olinkin jo niin täynnä, että makkaraa en enää jaksanut syödä. Yleensä olen jaksanut, mutta musta tuntuu, että puuroa oli tänä vuonna isompi annos kuin ennen - tätä voinkin nyt pohtia ensi vuoden Hyvän mielen toriin asti.
Sitten bongasin yhdestä kojusta niin kauniin havukranssin, että ei mitään järkeä. Kun se Tomistakin oli hieno niin tein siitä kaupat ja heti kotiin tultuamme laitoin sen oveen. Siinä ollut vanha kranssin tynkä olikin jo parhaat päivänsä nähnyt. Tajusin tämän konkreettisesti siinä kohtaa kun olin vaihdon suorittanut. Ja selvennykseksi mainittakoon, että meidän ovessa ei sentään ollut viime jouluinen havukranssi vaan ihan sellainen ajaton harmaa kranssi.
Niin ja tänään kaivoin Cecilissä kuusen esiin ja alkuviikon aikana olisi tarkoitus saada se koristeltua + muutkin joulujutut liikkeessä esille. Sen jälkeen aloitan joulun laiton kotona. Vain kaksi yötä joulukuuhun, ihan parasta.
Taidan keittää vähän lisää glögiä ja toivottelen teille oikein ihanaa ensimmäistä adventtia!♥
Haha todellakin sama homma joulurakkauden suhteen :D Joulu on vaan niin kivaa aikaa, että täytyyhän sitä fiilistellä!!
ReplyDeleteNo niinpä ja sit siinä on kanssa se, että niistä kaikista koristeista ja valoista saa ihanasti piristystä tänä vuoden pimeimpänä aikana! <3
ReplyDelete