Mistä blogini nimi tulee?

Ellen ihan väärin muista, kerroin ensimmäisessä postauksessani, että life is beautiful oli osuva valinta blogini nimeksi, koska olen tuon tekstin myös tatuoinut ihooni.

Muistan miten halusin itselleni tatuointia jo yläasteikäisenä. Vanhempieni kanta oli ehdoton ei. Ehdottomaan eihin sisältyi myös se, että niin kauan kun asuisin kotona ei tatuointeja oteta.
Kun olin muuttanut omilleni marssin viikonlopun jälkeen tatuointiliikkeeseen ja varasin ajan pientä tähteä varten.
En ole koskaan halunnu mitään isoa tatuointia. Jokaisen tatuointi päätöksen kohdalla olen tehnyt pitkää pohdintaa, että tatuointi varmasti on sellainen johon en kyllästy.
Lävistyksen voi ottaa hetken mielijohteesta, sen saa vaikka samalla sekunnilla pois, mutta tatuoinnin pois saaminen onkin asia erikseen.

Ensimmäinen tatuointini meinasi jäädä kesken. Olin fiksuna tyttönä päättänyt ottaa ensimmäisen tatuointini jalkapöydälleni. Viisi sakaraa - sen nyt kestää miten vaan. Ensimmäisen sakaran jälkeen kuitenkin mietin tosissani, että pystynkö tähän.
Koska rakastan kaikkea kaunista, en voinut pilata jalkapöytääni yhdellä sakaralla. Purin hammasta yhteen vielä vähän kovemmin ja niin ensimmäinen tatuointini oli valmis - samoin kierre siihen, että haluan lisää.

Mietin monta vuotta, että haluaisin tatuoida ihooni jonkun tekstin. Halusin kuitenkin miettiä tarkkaan, että mikä teksti olisi se minun juttuni.
Selailin netistä kuvia ja katselin lehtiä ja sitten näin sen: Life is Beautiful.
Siihen lauseeseen kulminoituu kaikki. Kauneutta on niin monenlaista. Kaunis vaate taluttaa sinut kassalle, vaikka se olisi väärää kokoa, mutta kun se on niin kaunis.
Kaunis ja ylihintainen peltipurkki, jossa on kahvia, lähtee kaupasta hyllyllesi - vaikka et edes tykkää kahvista.
Työllistän itseni omalla kauneudenalan liikkeelläni. Uusista kynsistä tai ripsistä iloiset ihmiset ovat onnellisia. Onnellisuus on kaunista.
Kaunista on myös hyvät uutiset läheisiltä ja elokuvien herkät kohtaukset - tällainen kauneus saa minut helposti liikuttumaan.
Haluan aina yrittää etsiä asioista positiivisia puolia - kaikessa on jotain kaunista, jos sen vain haluaa löytää.

Juuri näiden ja monien muiden asioiden takia koin life is beautifulin olevan juuri se minun lauseeni. 
Siitä on nyt aika tarkkaan tasan kaksi vuotta kun kävin lauseen ihooni tatuoimassa.
Tatuointini ei ole tainnut koskaan olla täällä missään kuvissa näkyvissä. Edellisessä postauksessa esittelemäni mekko on kuitenkin selästä niin avonainen, että tatuointi toimii ihanasti koruna sen kanssa.

Tällainen iltasatu tällä kertaa ja nyt kipitänkin unille, toivottavasti kauniille sellaisille.

Teille ainakin toivotan oikein kauniita unia! <3