Koukussa.
Se on minulle vähän liiankin tuttu tunne.
Tv-sarjat ovat varmaan yksi suurimpia paheitani. Koukutun sarjoihin niin pahasti, että olen joskus valvonut lähes koko yönkin jotain sarjaa katsoen. Janoan nähdä lisää ja siksi en vain pysty lopettamaan katsomista. Kirjahyllymme onkin kirjojen sijaan täynnä eri sarjojen dvd-boxeja.
Toki seuraan sarjoja myös tv:stä, mutta usein olen liian malttamaton odottamaan uutta jaksoa viikon verran. Tästä oiva osoitus on se, että sain eilen päätökseen yhden uuden suomalaisen tv-sarjan, jonka 12 jaksoa katsoin parissa päivässä.
Sarjan nimi on Ihon alla. Se alkoi nelosella vasta torstaina, mutta ruutu+ palvelun kautta pystyy koko sarjan katsomaan jo nyt. Koukutuin aivan täysin tähän sarjaan sen erilaisuuden takia. En ole aiemmin katsonut suomalaista sarjaa, joka keskittyy sairaalaan. Tai tarkemmin sanottuna tämä sarja keskittyy tutkimussairaalaan. Jollain tavalla mulle tuli tästä sarjasta mieleen myös House, koska riskirajoilla liikutaan molemmissa sarjoissa hoitomuotojen suhteen.
Ihon alla herätti mussa paljon ajatuksia. Ajatuksia siitä, että mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta? Ja mitenköhän paljon maailmassa on kaikkea sellaista, jonka luulisi olevan mahdotonta.
Olen tovin jos toisenkin miettinyt, että mistä koukutukseni tv-sarjoihin johtuu. Ja olenkin tullut siihen tulokseen, että sarjat ovat itselleni se hetken hengähdys, jonka arjen hektisyydestä tarvitsen. Katsomalla jotain koukuttavaa sarjaa pystyn unohtamaan kaiken muun ja vain keskittymään siihen mitä ruudulla pyörii. Sarjojen maailmaan on helppo karata ja unohtaa velvollisuudet edes hetkeksi. Muistan ostaneeni ensimmäisen tv-sarja boksini ylioppilaskirjoitusten aikaan - siitä se koukussa olo sitten lähti.
Tänään viestittelin ystäväni kanssa. Mainitsin myös siitä, että miten nopeasti sain ahmittua tuon Ihon alla sarjan ja vastaukseksi sain: "Kunnon sarjapulsu."
SEURAA BLOGIANI: BLOGLOVIN | FACEBOOK | INSTAGRAM
Se on minulle vähän liiankin tuttu tunne.
Tv-sarjat ovat varmaan yksi suurimpia paheitani. Koukutun sarjoihin niin pahasti, että olen joskus valvonut lähes koko yönkin jotain sarjaa katsoen. Janoan nähdä lisää ja siksi en vain pysty lopettamaan katsomista. Kirjahyllymme onkin kirjojen sijaan täynnä eri sarjojen dvd-boxeja.
Toki seuraan sarjoja myös tv:stä, mutta usein olen liian malttamaton odottamaan uutta jaksoa viikon verran. Tästä oiva osoitus on se, että sain eilen päätökseen yhden uuden suomalaisen tv-sarjan, jonka 12 jaksoa katsoin parissa päivässä.
Sarjan nimi on Ihon alla. Se alkoi nelosella vasta torstaina, mutta ruutu+ palvelun kautta pystyy koko sarjan katsomaan jo nyt. Koukutuin aivan täysin tähän sarjaan sen erilaisuuden takia. En ole aiemmin katsonut suomalaista sarjaa, joka keskittyy sairaalaan. Tai tarkemmin sanottuna tämä sarja keskittyy tutkimussairaalaan. Jollain tavalla mulle tuli tästä sarjasta mieleen myös House, koska riskirajoilla liikutaan molemmissa sarjoissa hoitomuotojen suhteen.
Ihon alla herätti mussa paljon ajatuksia. Ajatuksia siitä, että mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta? Ja mitenköhän paljon maailmassa on kaikkea sellaista, jonka luulisi olevan mahdotonta.
Olen tovin jos toisenkin miettinyt, että mistä koukutukseni tv-sarjoihin johtuu. Ja olenkin tullut siihen tulokseen, että sarjat ovat itselleni se hetken hengähdys, jonka arjen hektisyydestä tarvitsen. Katsomalla jotain koukuttavaa sarjaa pystyn unohtamaan kaiken muun ja vain keskittymään siihen mitä ruudulla pyörii. Sarjojen maailmaan on helppo karata ja unohtaa velvollisuudet edes hetkeksi. Muistan ostaneeni ensimmäisen tv-sarja boksini ylioppilaskirjoitusten aikaan - siitä se koukussa olo sitten lähti.
Tänään viestittelin ystäväni kanssa. Mainitsin myös siitä, että miten nopeasti sain ahmittua tuon Ihon alla sarjan ja vastaukseksi sain: "Kunnon sarjapulsu."
Näihin sanoihin on hyvä lopettaa tämä postaus ja sarjapulsu siirtyy nyt jonkun uuden sarjan pariin. Oikeasti alan kyllä tekemään nakkikeittoa, sen verran vilu tuli asukuvia ottaessa, mutta ehkä illemmalla.
Mukavaa viikonloppua kaikille! ♥
Ps. Löytyykö mestoilta muita sarjapulsuja?
SEURAA BLOGIANI: BLOGLOVIN | FACEBOOK | INSTAGRAM
No comments:
Post a Comment