Vaihtelun vuoksi ajattelin tehdä tällaisen vähän erilaisen postauksen. Minilomastani on enää yksi kokonainen päivä jäljellä, mutta näiden päivien aikana olen ehtinyt miettimään vähän kaikkea ja huomannut sellaisia pieniä ja hassuja ja jotain isompiakin juttuja, joista just nyt haluan koota listan.
* Läheiset.
Vietin juhannuksen perinteisesti maalla läheisteni kanssa. Liian harvoin sitä muistaa pysähtyä miettimään, että miten upeita ihimisiä siihen omaan lähipiiriin kuuluukaan. Tiivistettynä sanoisinkin, että yksin en olisi mitään.
* Koti.
Vaikka maalla oli mitä ihaninta niin omaa kotia ei kuitenkaan voita mikään. Eilen kotiin tultuamme osasin olla onnellisin aikoihin ihan vaan juoksevasta vedestä. Se on sellainen asia jota pitää niin itsestäänselvyytenä, että vasta kun on hetken ilman sitä mukavuutta niin tajuaa, että miten luksusta se onkaan. Semisti tähän vesi juttuun liittyy myös seuraava kohta, joka on vähän nolo, mutta siltikään en voi olla kirjoittamatta sitä.
* Vessa ilman kärpäsiä.
Siis tää on mun suurin ongelma maalla olossa. Ollut jo lapsena, enkä tunnu kasvavan tämän asian suhteen sitten yhtään. Kun ei ole juoksevaa vettä niin sehän tarkoittaa huussia. Ja se on jotain sellaista, joka mua oikeasti ahdistaa. Se fiilis kun istut huussissa ja kuulet kärpästen pörinän ja hyttysten ininän on jotain, mitä mulle ei koskaan tule ikävä. Niin ja mun pahin pelkohan on se, että käärme hyökkää mun kimppuun juurikin sieltä huussin reiästä. Kaikki on aina nauranut tälle, mutta Emilia bongasi ihan hetki sitten uutisen, jossa näin oli oikeasti käynyt. En kestä! :D
* Kiireettömyys.
Tämä on asia, josta jaksan arkisin haaveilla ja jonka tärkeydestä kuuluttelen täällä blogissakin vähän väliä. Mutta oikeasti, mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että edes joskus saa viettää aikaa ilman mitään aikataulua. Tämän minilomani olen viettänyt juurikin niin ja en muista, että koska olisi ollut näin rentoutunut olo, mitä nyt on. Olen nukkunut joka päivä päikkäritkin. Ihan parasta.
* Hyvä itseruskettava.
Kun oma ihonväri on lähempänä kalkkunaa kuin kaunista päivetystä niin turvaudunkin aika usein itseruskettaviin. Niissä peräänkuulutan helppoutta ja kaunista lopputulosta. En halua olla läikikäs kalkkuna vaan oikeasti kauniisti päivettyneen näköinen. Olenkin löytänyt aika huippuja tuotteita, joiden kanssa ei voi epäonnistua. Luulin löytäneeni yhden hyvän tuotteen lisää Lumenen päivettävästä kosteusvoiteesta, mutta toisin kävi. Ensin olin innoissani, kun käytin sitä sekaisin Acon vastaavan tuotteen kanssa. Kun Aco loppui niin ajattelin tekeväni itselleni kivan juhannusrusketuksen Lumenen itseruskettavan avulla, mutta toisin kävi. Väristä ei tullut yhtään hyvä, ei myöskään kovin tasainen ja isoin miinus on se, että väri kului jo parissa päivässä niin jäätävän paljon, että näytän todelliselta ruttokintulta just nyt. Joten jatkossa en enää eksy hyväksi havaittujen itseruskettavien luota pois! :D
* Läheiset.
Vietin juhannuksen perinteisesti maalla läheisteni kanssa. Liian harvoin sitä muistaa pysähtyä miettimään, että miten upeita ihimisiä siihen omaan lähipiiriin kuuluukaan. Tiivistettynä sanoisinkin, että yksin en olisi mitään.
* Koti.
Vaikka maalla oli mitä ihaninta niin omaa kotia ei kuitenkaan voita mikään. Eilen kotiin tultuamme osasin olla onnellisin aikoihin ihan vaan juoksevasta vedestä. Se on sellainen asia jota pitää niin itsestäänselvyytenä, että vasta kun on hetken ilman sitä mukavuutta niin tajuaa, että miten luksusta se onkaan. Semisti tähän vesi juttuun liittyy myös seuraava kohta, joka on vähän nolo, mutta siltikään en voi olla kirjoittamatta sitä.
* Vessa ilman kärpäsiä.
Siis tää on mun suurin ongelma maalla olossa. Ollut jo lapsena, enkä tunnu kasvavan tämän asian suhteen sitten yhtään. Kun ei ole juoksevaa vettä niin sehän tarkoittaa huussia. Ja se on jotain sellaista, joka mua oikeasti ahdistaa. Se fiilis kun istut huussissa ja kuulet kärpästen pörinän ja hyttysten ininän on jotain, mitä mulle ei koskaan tule ikävä. Niin ja mun pahin pelkohan on se, että käärme hyökkää mun kimppuun juurikin sieltä huussin reiästä. Kaikki on aina nauranut tälle, mutta Emilia bongasi ihan hetki sitten uutisen, jossa näin oli oikeasti käynyt. En kestä! :D
* Kiireettömyys.
Tämä on asia, josta jaksan arkisin haaveilla ja jonka tärkeydestä kuuluttelen täällä blogissakin vähän väliä. Mutta oikeasti, mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että edes joskus saa viettää aikaa ilman mitään aikataulua. Tämän minilomani olen viettänyt juurikin niin ja en muista, että koska olisi ollut näin rentoutunut olo, mitä nyt on. Olen nukkunut joka päivä päikkäritkin. Ihan parasta.
* Hyvä itseruskettava.
Kun oma ihonväri on lähempänä kalkkunaa kuin kaunista päivetystä niin turvaudunkin aika usein itseruskettaviin. Niissä peräänkuulutan helppoutta ja kaunista lopputulosta. En halua olla läikikäs kalkkuna vaan oikeasti kauniisti päivettyneen näköinen. Olenkin löytänyt aika huippuja tuotteita, joiden kanssa ei voi epäonnistua. Luulin löytäneeni yhden hyvän tuotteen lisää Lumenen päivettävästä kosteusvoiteesta, mutta toisin kävi. Ensin olin innoissani, kun käytin sitä sekaisin Acon vastaavan tuotteen kanssa. Kun Aco loppui niin ajattelin tekeväni itselleni kivan juhannusrusketuksen Lumenen itseruskettavan avulla, mutta toisin kävi. Väristä ei tullut yhtään hyvä, ei myöskään kovin tasainen ja isoin miinus on se, että väri kului jo parissa päivässä niin jäätävän paljon, että näytän todelliselta ruttokintulta just nyt. Joten jatkossa en enää eksy hyväksi havaittujen itseruskettavien luota pois! :D
Tällaista tänne, mutta mitäs teille kuuluu just nyt? Millaiselta teidän lista näyttäisi?
Mä luin myös sen käärmejutun jostain Iltalehdestä ja vähän kuumotti viikonloppuna käydä huussissa :D Onneksi ei niitä käärmeitä näkynyt tälläkään kertaan..
ReplyDeleteSiis se oli ihan kamala juttu!! :D
DeleteOnneks selvittiin molemmat ilman käärmettä näistäkin huussi reissuista! :D