Vietin tänään vapaapäivää Turussa. Päivä oli sovittu jo hyvissä ajoin, koska rakas ystäväni Maija on muuttamassa ulkomaille alle viikon päästä. Vedin raksit kalenteriin, ostin junaliput ja vietettiin kyllä mitä ihanin päivä tänään. Suuntasimme lounaalle Fontanaan ja istuimmekin siellä lähemmäs kolme tuntia. Vaihdettiin kuulumisia, suunniteltiin tulevaa ja eniten tuumittiin mitä kaikkea tuleva vuosi Maijan elämässä saattaisikaan tuoda tulleessaan.
Höpöttelymaratonin jälkeen kävimme nappaamassa asukuvat. Maijalla on itselläkin sama kamera kuin minulla niin kuvailut hänen kanssa sujuu aina mitä parhaiten. Julkaisen kuvat teille vielä tämän viikon aikana.
Kuvailun jälkeen suuntasimme kaupoille. Tein muutaman ihanan löydön ja aionkin ne esitellä omassa postauksessaan myöhemmin.
Lopuksi suuntasimme Foijaan lasilliselle kuohuvaa. En olekaan siinä paikassa koskaan ennen käynyt, mutta tykästyin kovasti. Saimme ihanan nojatuolipaikan ikkunan edestä ja kilistelimme tuleville uusille tuulille.
Nostan hattua Maijan rohkeudelle ottaa irtiotto kaikesta tutusta ja turvallisesta. Halusin antaa hänelle matkaan mukaan jotain. Tiesin, että mitään isoa se ei voisi olla, koska tavaraa mukaan mahtuu niin rajallinen määrä. Löysin Gina Tricotista sirot helmirannekorut adjektiiveilla. Oman nimen ensimmäinen kirjain roikkuu rannekorussa ja sen kirjaimen mukaan määräytyy, että mitkä adjektiivit koru pitää sisällään. Löysin meidän molempien kirjaimet ja voitteko kuvitella, että Maijan korusta löytyi se sana rohkeus.
Höpöttelymaratonin jälkeen kävimme nappaamassa asukuvat. Maijalla on itselläkin sama kamera kuin minulla niin kuvailut hänen kanssa sujuu aina mitä parhaiten. Julkaisen kuvat teille vielä tämän viikon aikana.
Kuvailun jälkeen suuntasimme kaupoille. Tein muutaman ihanan löydön ja aionkin ne esitellä omassa postauksessaan myöhemmin.
Lopuksi suuntasimme Foijaan lasilliselle kuohuvaa. En olekaan siinä paikassa koskaan ennen käynyt, mutta tykästyin kovasti. Saimme ihanan nojatuolipaikan ikkunan edestä ja kilistelimme tuleville uusille tuulille.
Nostan hattua Maijan rohkeudelle ottaa irtiotto kaikesta tutusta ja turvallisesta. Halusin antaa hänelle matkaan mukaan jotain. Tiesin, että mitään isoa se ei voisi olla, koska tavaraa mukaan mahtuu niin rajallinen määrä. Löysin Gina Tricotista sirot helmirannekorut adjektiiveilla. Oman nimen ensimmäinen kirjain roikkuu rannekorussa ja sen kirjaimen mukaan määräytyy, että mitkä adjektiivit koru pitää sisällään. Löysin meidän molempien kirjaimet ja voitteko kuvitella, että Maijan korusta löytyi se sana rohkeus.
Halattiin kovaa ja vaikka ei ole tietoa, että koska tai missä näemme seuraavan kerran, niin tiedän ettei ystävyytemme katoa mihinkään. <3
Ikävä tulee, se on varma, haikeus iski hetkeksi jo kotimatkalla.
Ja muuten, mullakin olisi jotain kerrottavaa uusista tuulista. Mutta palaanpa siihen asiaan ihan omassa postauksessa. :)
Ihania päiviä kaikille ja muistakaa viettää aikaa ystävienne kanssa livenäkin! <3
Teidän päivä kuulostaa tosi ihanalta! :) Ja miten suloiset noi korut<3
ReplyDeleteSe kyllä oli niin onnistunut. <3 Kiitos! <3
DeleteOmpas ihanat noi korut!! ♥
ReplyDeleteNiin on! <3
DeleteKorutkin on ihanat, mutta tuo vähän pilkahtava takki!! <3__<3
ReplyDeleteHihii, nyt olisi takkia nähtävillä kokonaisen postauksen verran. :D <3
Deleteoi miten ihanat korut, niin sopiva läksiäislahja! :) kuulostaa myös täydelliseltä ohjelmalta tavallaan viimeiseen näkemiseen ennen muuttoa :)
ReplyDeleteKiitos Pihla! <3
Delete