Voihan päänsärky!

January 20, 2013

Olen lapsesta asti kärsinyt päänsärystä ja noin viisi vuotta sitten sain myös migreenilääkkeet.
En ollut osannut ajatella, että päiviä kestävä päänsärky olisi migreeniä, koska näköhaittoja ei ollut.
Tää on kyllä sellainen riesa, etten toivoisi tätä kenellekään.

Olin oikein odottanut aikaa blogin parissa kun eilen pääsin ajoissa töistä, suuntasin salille ja sitten kaupan kautta kotia. Mutta sitten se kutsuman vieras saapui. Ensin hiipien, jonka hiljensin buranalla, sitten ei niin hiipien johon buranalla ei ollut enää mitään vaikutusvaltaa. Ei auttanut kuin yrittää saada nukutuksi ja loppupeleissä nukuin 14tuntia! Univelat on kuitattu, mutta olo on ollut aika utuinen vielä tänäänkin.
Tarpeeksi kova päänsärky on siitä niin ihana, että vaikka sen saisi säryn osalta menemään ohitse kuluu silti seuraavakin päivä vielä täysin sumussa.
Eli jos tässä ja seuraavana jonossa olevassa postauksessa ei ole mitään järkeä - älkää syyttäkö minua! :D

Itselleni yksi parhaimmista lääkkeistä päänsäryn taltuttamiseen on salmiakki. Mitä suolaisempaa sen parempi. Eilen olin todella kiukkuinen itselleni liian hyvästä kaappien siivoamisesta. Koska päätin aloitta terveellisemmän elämän olen saanut tehtyä kodista lähes herkuttoman alueen. Yhtään salmiakkia ei ollut missään ja mitään muuta ei edes tehnyt mieli.
Salmiakin tarve ja himo jatkui tänäänkin. Aloin kaivaa laukusta käsirasvaa ja ,MITÄ, sieltä lähes hyppäsi syliini minpussi raivokkaan suolaisia apinakarkkeja. Muisti ostaneeni pussin jo Tukholmasta, mutta olin täysin unohtanut sen olemassaolon.
Olisin voinut itkeä onnesta, niin hyvään hetkeen jälleennäkemisemme osui.


Tänään en ole saanut aikaiseksi yhtään mitään, eikä onneksi tarvitsekaan. Olen ottanut rauhallisesti ja nauttinut kynttilöistä ja ajatuksesta ettei tarvitse lähteä ulos pakkaseen. Eihän siellä tietenkään tänään ole sitä -28, joka eilen lähes salpasi hengitykseni. Tästä tuliki mieleen, että ihan varmasti tämä päänsärky oli juuri tuon pakkasen syytä. Kun pelkkä ajatuskin paleltaa sitä vetää hartiat korviin ja sen seurauksena menee niskat jumiin ja siinä se kierre sitten onkin valmis.



Kynttilöissä on niin paljon tunnelmaa. Samalla niissä on myös tarinaa.
Ylemmässä kuvassa näkyvät tuikkutelineet ovat ihan lempparini. Olen saanut ne muutama vuosi sitten synttärilahjaksi soulmate-ystävältäni. <3
Isompi kynttiläalusta tuo myös muistoja mieleen, sillä hankin sen isovanhemmilta saadulla synttärilahjarahalla kun olin muuttanut kotoota pois. 
Alemmassa kuvassa olevat tuikkualustat ovat Cultin. Salossa oli joskus aivan ihana lifestyle liike nimeltään Grado ja nämä cultin jutut ovat sieltä. Olen kasannut tuon asetelman itse. Etualalla olevat kolme ovat yksi alusta ja nuo kaksi muuta irtonaisia.
En varmaan kyllästy näihin ikinä, koska ovat sopivan yksinkertaisia.


No comments:

Post a Comment

« »
Instagram @Reetta_e





Layout by Julia E / Header by Mari H.

Powered by Blogger.